Keva: Pilvisiirtymä luo pohjaa tulevalle kehitystyölle

Loihde ja Keva aloittivat vuonna 2020 yhteisen kehittämishankkeen, jossa tavoitteena oli kirkastaa Kevan pilvistrategiaa ja rakentaa kattava käsitys nykyisestä infrastruktuurista. Tavoitteena oli myös auttaa uudistustöiden priorisoinnissa ja toimia teknisenä tukena pilvisiirtymässä. Mitä muutoksella tavoiteltiin ja mitä saatiin yhteistyössä aikaan?

Pilvisiirtymän tavoitteena tiedon turvaaminen ja kehitysnopeuden varmistaminen

Muutoksen ajureista kertoo Kevan IT-johtaja Tommi Heinonen:

“Omasta konesalista asteittain luopuminen oli järkevää tässä vaiheessa, koska laitekannan vanhenemisen myötä erilaiset riskit olisivat kasvaneet. Myös keskustelu huoltovarmuudesta oli mukana pohdinnoissa. Meille tärkeitä pilvisiirtymällä tavoitettuja etuja ovat kehitysnopeus, henkilöriippuvuuksista pääseminen ja jatkuvuuden turvaaminen.”

“Kevalla on vastuullinen tehtävä yhteiskunnassa – pidämme huolta koko julkisen alan eläketurvasta. Kevan toimintaympäristössä tiedon turvaaminen ja suojaaminen on erityisen tärkeää. Pilvipalvelun tietoturva kehittyy vauhdikkaammin kuin yksittäisen konesalin. Lisäksi saamme julkipilvestä ketterämmin uusia ominaisuuksia käyttöön, mikä myös turvaa toiminnan jatkuvuutta”, IT-päällikkö Katriina Kontsas listaa uuden toimintaympäristön etuja.

Hyvä kartoitustyö ja pilvistrategia linjaavat ja priorisoivat kehitysaskelia pilvipolulla

“Muutostyössä lähdettiin liikkeelle pohjatietojen kartoituksella. Saimme tämän kartoitustyön ansiosta hyvän kokonaiskuvan palvelinympäristöstä ja siitä miten julkipilvisiirtymää voidaan tehdä”,  Katriina Kontsas kertoo.

Muutostyön projektipäällikkö, Kevan järjestelmäpäällikkö, Jermu Pohjankukko korostaa sitä, että järjestelmien käyttäjien tarpeet on tärkeä huomioida heti suunnitteluvaiheesta alkaen:

“Analyysivaihe oli tarkka ja siinä käytiin liiketoiminnan kanssa läpi, mitä palvelukokonaisuuksia voidaan siirtää ja millä aikataululla. Tämä analyysi oli yksi tärkeimmistä asioista mitä projektissa saatiin aikaan ja sen pohjalta luotiin todella hyvä strategia muutostyölle.”

“Yhteistyö Loihteen asiantuntijoiden kanssa sujui hyvin. Toimittajan asiantuntijat olivat hyvin sitoutuneita ja heillä oli vahva tahto tehdä hyvää työtä. Haastavissakin muutostilanteissa asioista puhuttiin niiden oikeilla nimillä ja kehitystarpeet käytiin läpi välittömällä kommunikaatiolla”, Katriina Kontsas ja Tommi Heinonen kuvailevat yhteistyötä.

“Saimme projektin suunnitelmien mukaisesti siirrettyä sovitut palvelut julkipilveen. Osa palveluista on suunnitellusti vielä yksityisessä pilvessä Suomessa sijaitsevilla palvelimilla. Toimimme siis tällä hetkellä hybridiratkaisulla, josta jatkamme orgaanisesti palvelin tai palvelukokonaisuus kerrallaan sovellusmodernisointeja ja siirtymistä julkipilven suuntaan hallitusti ja liiketoiminnan tarpeet huomioiden”, Pohjankukko summaa projektin lopputulemaa.

Oppimatka ja kasvutarina

Mitkä ovat tämän kehitysprojektin keskeisimmät annit Kevalle?

“Yhteistyömme oli todella iso kokonaisuus, useamman vuoden ponnistus, joka asetti pohjan pilveistykselle ja tulevalle kehitystyölle. Kevassa ajattelumme pilvestä on projektin aikana kehittynyt. Keskustelun teemat ovat laajenneet teknisistä kehitystarpeista kehitysnopeuteen, jatkuvuuden turvaamiseen ja tietoturvakysymyksiin”, Tommi Heinonen kuvaa yhteistä oppimismatkaa.

Jermu Pohjankukko puolestaan toteaa oman kehitystiimin kartuttaneen paljon uutta osaamista:

“Osaamme tehdä jatkossa laajojakin palvelukartoituksia hyvien käytäntöjen mukaisesti. Yllätyksiltäkään ei projektissa toki vältytty, kun esimerkiksi kesken muutoshankkeen Microsoft julkaisi uuden version Azuren Cloud Adaption Frameworkiksi. Päätimme kuitenkin siirtyä uuteen malliin ja uusien suositusten mukaiseen ympäristöön, ja tämä oli lisätyöstä huolimatta hyvä ja oikea päätös. Muutos vanhaan malliin verrattuna oli valtaisa ja opimme paljon uutta.”

“Pilvi tulee olemaan yhä vahvemmin osa arkeamme, joten opeista on hyötyä pitkälläkin jänteellä”, Katriina Kontsas summaa.