Loihde on toimittanut Länsimetro 1 -projektiin tiedonsiirron aktiivilaiteurakkana (TSL) tietoliikenneverkon ja lisäksi hätäpuhelinverkon (HÄP), lukituksen ja kulunvalvonnan. Tietoliikenneverkon avulla toimivat rikos- ja paloilmoittimet, kulunvalvonta, vaihteenohjaukset sekä kiinteistöautomaatio. Hätäpuhelinverkko on rakennettu hätäpuhelinjärjestelmää varten.
”Länsimetron ykkösvaiheen rakentaminen alkoi vuonna 2009 ja louhinnat saatiin päätökseen 2014. Teknisiä järjestelmiä asennettiin kaikkiaan 52 erilaista: muun muassa kulunvalvonta, turva-automaatio, palonilmaisujärjestelmät ja varavoimakoneet. Liikenne osuudella alkoi testausvaiheen ja viranomaistarkastusten jälkeen marraskuussa 2017”, Länsimetro Oy:n viestintäjohtaja Satu Linkola kuvaa projektin vaiheita.
Länsimetro Oy:n teknisen johtajan Raimo Kaunismäen mukaan yhteistyö Loihteen kanssa on sujunut toivotulla tavalla.
”Vaatimukset ovat täyttyneet odotusten mukaan eikä teknisiä ongelmia ole käytössä ilmennyt.”
Verkot toteutettiin Extreme Networksin kytkimillä
Sekä TSL- että HÄP-urakan tietoliikenneverkot toteutettiin Extreme Networksin kytkimillä. Saman valmistajan kytkimiä käytetään myös HKL:n metro-osuuksilla. Toteutuksessa tarvittiin niin runko-, reuna-, työasema- kuin teollisuuskytkimiäkin.
”Länsimetron ykkösvaiheessa tietoliikenneverkkojen rakentamiseen käytettiin noin 200 kpl Extreme Networksin kytkimiä”, Loihteen myynti- ja asiakkuuspäällikkö Mika Janhunen havainnollistaa urakan laajuutta.
Tietoliikenneverkkojen huollosta ja kunnossapidosta vastaa HKL ja heidän valitsemanaan alihankkijana Loihde. Länsimetro Oy omistaa ja rakentaa, mutta HKL vastaa operoinnista, huollosta ja kunnossapidosta.
”Tietoliikenneverkkoja huolletaan tarvittaessa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Näin varmistetaan metron turvallinen toimivuus ja liiketoiminnan jatkuvuus”, Janhunen selvittää.
Yhteistyö syvenee projektin kakkosvaiheessa
Loihde on mukana myös Länsimetron kakkosvaiheessa, jossa rakentaminen etenee Matinkylästä Kivenlahteen. Ratalinja on seitsemän kilometriä pitkä ja sen varrella on viisi uutta asemaa. Länsimetro toteutti kilpailutuksen niin ykkös- kuin kakkosvaiheessakin erityisalojen hankintalain mukaisesti.
”Länsimetro edellyttää rakennus- ja sivu-urakkahankinnoissa, että tarjoaja täyttää tilaajavastuulain mukaiset velvollisuudet. Toimijan on oltava paitsi osaava myös ehdottomasti täytettävä tilaajavastuulain mukaiset velvollisuudet”, Linkola kertoo.
Hankintojen osalta Länsimetro teki ensin tekniset määrittelyt ja sen jälkeen kilpailutuksen kautta Loihde valittiin myös kakkosvaiheeseen kumppaniksi. Kokemus edellisestä projektista on toki hyvä ja arvokas lisä käytännön tekemisessä.
”Loihteella tiedettiin, millaista projektia ollaan tekemässä. Kun ollaan maan alla, ollaan hyvin erilaisessa tilassa ja siksi myös turvallisuusmääräykset ovat ihan eri tasoa kuin muualla”, Kaunismäki tähdentää.
Kakkosvaiheen aikana Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. Metro kulkee myös kakkosvaiheella koko matkan maan alla kahdessa rinnakkaisessa tunnelissa.
Länsimetro 2 -projektin sisältö on Loihteen ja Länsimetron yhteistyön näkökulmasta saman sisältöinen. Projekti pitää sisällään asemien tiedonsiirron aktiivilaitteiden suunnittelun, konfiguroinnin, toimituksen ja asennuksen täysin valmiiksi. Lisäksi Loihde toimittaa erillisinä projekteina myös hätäpuhelinjärjestelmän sekä lukituksen metroasemille ja tunneliin.
Kun vuonna 2018 alkanut kakkosprojektin rakentamisvaihe päättyy, alkaa järjestelmien testaus. Käyttöönottovaiheen alkaessa myös projektin luonne muuttuu erilaiseksi.
”Tässä vaiheessa projektiin tulee monta osapuolta ja hyvin tiukka aikataulu, mikä edellyttää nopeaa reagointia, testausta ja joustavuutta yhteistyökumppaneilta”, Kaunismäki summaa.
