Saavutettavuus – lakipakon sijaan liiketoimintamahdollisuus
Tässä webinaarissa käsittelimme saavutettavuutta lainsäädännön teknisten määritteiden sijaan siitä näkökulmasta, mitä mahdollisuuksia se tarjoaa liiketoiminnalle. Toki kertasimme, mitä digipalvelulaki merkitsee 28.6.2025 eteenpäin verkkokaupoille, sähkökirjoille, osalle henkilöliikenteen ja pankkien palveluista sekä audiovisuaaliseen sisältöön pääsyn tarjoaville palveluille ja viestintäpalveluille.
Tarjoamme vinkkejä, eväitä ja kokemuksia siitä, miten nostaa saavutettavuuden merkitystä organisaatioissa ja miten ratkaista saavutettavuuden haasteet mm. investoinnin kannattavuudesta.
Webinaaritallenteessa käsittelemme mm.
- Miksi saavutettavuus – maalaisjärjen perustelut
- Saavutettavuusvaatimukset kymmenessä minuutissa
- Miksi saavutettavuus on tärkeää liiketoiminnan näkökulmasta
- Saavutettavuus prosessina eikä kertainvestointina
- Q&A
Q&A - Vastaukset alla 👇
Q – Tämä nyt on lakikiemura-asia, mutta osaatteko sanoa, että jos järjestö ei muuten kuulu vaatimusten piiriin, mutta järjestöllä on verkkokauppa, tulisiko tämän verkkokaupan olla kesäkuussa saavutettava?
A – Uusissa vaatimuksissa tuodaan uutena lain piiriin nimenomaan palveluita. Eli ei tahoja. Jos palvelu on lain määrittelyn mukaan verkkokauppa, silloin lain vaatimus koskisi. Voi kuitenkin olla, että on olemassa reunaehtoja, jotka vaikuttavat tilanteeseen. Kannattaa katsoa myös tämä sivu: saavutettavuusvaatimukset.fi:kuulummeko lain piiriin. Traficom on ensisijaisesti valvova taho, mutta esim. täällä kerrotaan, että "Valvonnan keskittäminen mahdollistaa neuvonnan ja ohjauksen yhdestä paikasta esteettömyys- ja saavutettavuusvelvoitteiden piirissä oleville toimijoille". Heiltä siis kannattaa kysyä varmistus!
Q – Jos verkkosivujen saavutettavuus on uusi asia, mistä kannattaa aloittaa?
A – Webinaariin osallistumisesta! 
Sen jälkeen voisi olla paikallaan kevyt kartoitus/auditointi. Jos sivusto on muutenkin korjauksen tarpeessa, kovin syvällistä auditointia ei tässä kohtaa kannata tehdä. Ensimmäinen vaihe on siis arvioida, tarvitaanko syvällisiä ja rakenteellisia korjauksia, vai riittääkö esimerkiksi kontrastien parantaminen ja muut pienemmät viilaukset. Jos mennään kevyemmillä korjauksilla, niistä saa syvemmällä auditoinnilla ja testauksella hyvän korjauslistan. Joskus on halvempaa ja tulevaisuutta ajatellen kestävämpää tehdä kunnollinen uudelleensuunnittelu. Rakennuspalikatkin uusiksi: esim. design-kirjasto kuntoon, komponentit järkeviksi ja tyylitiedostot tukemaan teemoja (korkeakontrastisuus, dark mode jne). Meiltä saa palvelua tähän kaikilla tasoilla kevyestä katsauksesta aina modernisointiin.
Q – Hei! Koskeeko muutokset myös yleishyödyllisiä järjestöjä?
A – Riippuu järjestöstä 😉, Ote saavutettavuusvatimukset.fi sivustolta:
Jos järjestö saa viranomaiselta, kuten STEAlta tai ministeriöltä, avustusta toimintansa rahoittamiseksi vähintään puolet koko rahoituksesta, se katsotaan julkisoikeudelliseksi laitokseksi. Siten saavutettavuusvaatimukset koskevat tällaista järjestöä.
Eli kiteytetysti: riippuu rahoituksen määrästä tai rahoittajan vaatimuksista. Jotkut rahoittajat saattavat edellyttää järjestöltä saavutettavuutta. Saavutettavuuden parantaminen ei ole vaikea juttu, joten vähän kuin Edi aiemmin sanoi: "hyvä saavutettavuus on hyvää käytettävyyttä".
Lisää järjestöjen saavutettavuusvatimuksista löytyy mm. https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/fi/digipalvelulain-vaatimukset/soveltamisala-kuulummeko-lain-piiriin#j%C3%A4rjest%C3%B6t
Soita tai lähetä meille viestiä aiheesta, niin olemme sinuun yhteydessä mahdollisimman pian.
