16.1.12020
Lundin yliopiston kauppakorkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan 88 prosenttia ihmisistä suhtautuu positiivisesti kameravalvonnan käyttöön yhteiskunnassa. Tulos on samaa luokkaa jo kolmatta vuotta putkeen. Tutkimuksen mukaan hyöty painaa enemmän kuin tarve olla tulematta kuvatuksi.
Kauppakorkeakoulun tutkijaryhmä Lusaxin tekemässä tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin ihmisten suhtautumista kameravalvontaan yhteiskunnassa. Kantar-Sifo haastatteli puhelimitse kyselyyn 1000 ihmistä joulukuun alussa.
Vastaajista 88 % ilmoitti kysymyksessä ”Mitä mieltä olet valvontakameroista yleisellä paikalla?” suhtautuvansa asiaan positiivisesti. Tulos on samaa tasoa edellisvuosien 2018 ja 2017 tutkimustulosten kanssa.
Tutkimuksessa vastaajat saivat myös punnita kameravalvonnan käyttöä suhteessa yksityisyyden suojan tarpeeseen tietyissä, nimetyissä paikoissa. Näitä olivat rajanylityspaikat, suuremmat kokoontumiset kuten festivaalit tai urheilutapahtumat, viheralueet ja puistot sekä hoitolaitokset, esimerkiksi päivystysosastot.
Yhteistä kaikille luetelluille paikoille oli ihmisten vahva tuki kameravalvonnalle. Kaikkein suopeimmin kameravalvontaan suhtauduttiin rajanylityspaikoilla (81 % oli kokonaan tai osittain sitä mieltä, että kameravalvonta ei loukkaa yksityisyyttä), suurissa kokoontumisissa, kuten urheilutapahtumissa ja festivaaleilla (80 %) sekä kaduilla ja keskustoissa (77 %). Omilla asuinalueilla tulos oli 67 % ja hoitolaitoksissa 68 %. Ylipäätään kameroiden tuoma hyöty koettiin suuremmaksi kuin yksityisyyden suojan tarve.
Kauppakorkeakoulun tietojenkäsittelyn lehtorin Markus Lahtisen mukaan aiemmin tasapainosta valvonnan ja yksityisyyden suojan kesken on keskusteltu vain yleisin termein.
– Tämän vuoden tutkimus antaa meille ainutlaatuisen vivahteikkaan kuvan, minkä myötä meillä on nyt ensimmäistä kertaa pohjaa keskustella kameravalvonnasta ja yksityisyyden suojasta tietyissä osoitetuissa ympäristöissä, joihin ihmisillä on arkipäiväinen suhde, kuten hoitolaitoksissa tai omilla asuinalueilla, Lahtinen sanoo.