Palvelun omistajana Loihteella työskentelevä Tuomas Peltola kokee olevansa oikeissa tehtävissä, oikeassa paikassa. Hänen palveluomistajuuteensa Loihteella kuuluvat mm. SOC, ja päätelaitteiden suojauspalvelut.
”Olen kuin kotonani tässä työssä. Kun eteen tulee riittävästi haasteita ja uusia asioita, pysyy mielenkiinto hyvin yllä. Työssäni voin yhdistää sopivasti luovuutta ja teknistä ymmärrystä sekä yhdessä tehden muiden kanssa että itsenäisesti”, hän kuvailee.
Peltolan mukaan luovuus kasvaa parhaimpaan huippuunsa ryhmässä. Työtään hän tekeekin tiiviissä yhteistyössä sekä asiakkaiden että muiden Loihteen osaajien kanssa. Läpikäytävää on niin myynnin, tuotannon kuin markkinoinninkin kanssa. Palvelukehityksen ydintiimiin kuuluu Loihteella kymmenkunta henkilöä.
”Meillä on mukava porukka töissä ja sparraamme toinen toisiamme. Arvostan paljon sitä, että meillä on luottamus tekemistä kohtaan ja saa itse vaikuttaa työhönsä. Loihde on myös isosta koostaan huolimatta ketterä toimija.”
Peltola pitää itsensä haastamisesta. Vuosien saatossa IT-ammattilainen on harjoitellut myös esiintymisen saloja muun muassa Loihteen asiakastapahtumissa.
”Tämän työn myötä olen oppinut uusia puolia itsestäni ja joutunut myös valloittamaan epämukavuusalueita. Esimerkiksi aikaisemmin en pitänyt esiintymisestä, mutta nykyään se on minulle ihan mieluisa asia”, Peltola kuvailee.
Alun perin Peltola kouluttautui yhdyskuntatekniikan insinööriksi. IT-ala alkoi kuitenkin vetämään puoleensa ja hän päivitti osaamistaan ensin IT-tukihenkilön koulutuksella. Nyt uraa IT-alalla on takana jo yli 20 vuotta.
”Loihteella aloitin vuonna 2018 palvelukehitysinsinöörinä.”
Yhteistyötä, suunnittelua, kouluttamista…
Palvelun omistajan työnkuva on varsin monipuolinen. Työ kysyy yhteistyöhalukkuutta sekä taitoa mukautua itsenäiseenkin tekemiseen. Peltolan mukaan jonkinlainen tekninen tausta ja osaaminen on hyvä lähtökohta tehtävään.
”Teknistä ymmärrystä tarvitaan, mutta usein palvelulla on erikseen kaksi omistajaa. Tekninen omistaja keskittyy konepellin alla oleviin asioihin. Hänen työparinaan on sitten minunkaltaiseni tekijä, joka huolehtii muun muassa palvelukuvauksesta, hinnoittelusta sekä kontakteista myyntiin ja välillä asiakkaisiinkin”, hän selventää.
Palvelun omistaja on tiiviisti mukana uusien palveluiden kehittämisessä. Ennen kuin idea ja suunnitelma on jalostunut palveluksi, täytyy ratkaista ja tehdä monta asiaa.
”Palvelun omistajan tehtäviin kuuluu muun muassa palvelukuvausten tekeminen, hinnoittelu sekä yhteistyö tuotannon, myynnin, asiakkaiden ja päämiesten kanssa. Markkinoinnin kanssa käymme läpi myyntimateriaalit.”
Kun uusi palvelu saadaan käyttöön, palvelun omistaja kouluttaa myyntiä ja on myöhemminkin tarvittaessa myynnin tukena.
”Joskus lähden mukaan asiakkaan luo esittelemään palvelua ja toisinaan olen vaikkapa käyttöönotoissa taustatukena”, hän kertoo esimerkkejä.
Palvelun omistajan unelmatyöpäivä
Millainen voisi olla palvelun omistajan unelmien päivä töissä? Peltola lähtee mukaan ajatusleikkiin ja visio erinomaisesta päivästä hahmottuu nopeasti.
”Unelmapäivä voisi alkaa hyvin sujuvalla asiakastapaamisella, josta poikisi myös jokin uusi idea. Lisäksi olisi aikaa kehittää jotakin palvelua sekä tutkia alan ajankohtaisia kuulumisia maailmalta. Tällä alalla on tärkeä pyrkiä olemaan etunenässä tutkimassa ilmiöitä sekä miettiä, voisiko näitä uusia asioita sovitella meidän palveluihimme. Päivä voisi sisältää myös palveluiden teknistä kehitystyötä”, Peltola visioi.
Mieleenpainuvimpia onnistumisen hetkiä ovat ne, jolloin tulee ensimmäiset kaupat niistä palveluista, joita on ollut itse edistämässä.
”Uusi palvelu voi lähteä liikkeelle asiakastarpeista tai myös Loihteen sisältä, kun huomataan, että tietyntyyppiselle palvelulle olisi kysyntää. Meillä on tietty prosessi, jonka mukaan edetään uuden palvelun kehittämisessä. Kun uudesta palvelusta tulee ensimmäiset kaupat, tuntuuhan se mukavalta.”
Peltolan mukaan palvelun omistajan työssä on tärkeää katsoa asioita monesta eri näkökulmasta ja asiakkaita kuunnellaan herkällä korvalla.
”Toki meillä on palveluille roadmap, joka kertoo, mihin suuntaan palveluita ollaan viemässä ja miten palvelut toimisivat mahdollisimman monenlaisille asiakkaille. Tärkeää on kuunnella kunkin asiakkaan tarpeita. Voi olla, että jokin tietty konsepti ei sovi jollekin organisaatiolle kokonaisuutena, mutta jotkut sen osa-alueet erittäinkin hyvin.”