Loihteella järjestelmäarkkitehtina työskentelevä Mika Luoma innostui pyöräilystä vuonna 2015 ja sen jälkeen kilometrejä onkin kertynyt rivakasti niin työmatka-ajoista kuin vapaa-ajallakin. Usein arkipäivä alkaakin siitä, että Mika hyppää pyörän selkään ja kuljettaa nuorimman lapsensa pyöräkärryssä päiväkotiin. Tämän jälkeen Mika palaa takaisin kotiin ja vaihtaa alleen toisen pyörän ja suuntaa hieman yli kymmenen kilometrin matkan työpaikalleen Seinäjoen keskustaan.

”Autolla en lähde, jos ei ole ihan pakko vaikkapa ruokakaupassakäynnin takia. Matkat siis taittuvat aina mahdollisuuksien mukaan pyörällä ihan kaikissa keleissä ja kaikkina vuodenaikoina”, Mika kertoo.

Mikalla on tällä hetkellä ”enää” kaksi pyörää, joista toinen on työsuhdepyöränä hankittu Canyon-sähkömaastopyörä ja toinen kaupunkipyörä lyhyille matkoille. Joskus aiempina vuosina harrastusinto houkutteli hankkimaan pyöriä eri tarkoituksiin ja niitä löytyi kerralla neljäkin kappaletta.

”Tänä vuonna kilometrejä on kertynyt syyskuuhun mennessä noin 3000 ja merkittävä osa niistä on maastoajoa.”

Sähköpyörän hankinta oli ollut mielessä jo tovin ja mahdollisuus työsuhdepyörään sinetöi päätöksen.

”Työsuhdepyörässä on sekin hyvä puoli, että saa testata pyörää pidemmän aikaa. Pyörän voi siis palauttaa, jos siitä ei pidäkään. Oma pyöräni tosin on täyttänyt odotukset hyvin.”

Talviset metsämaastot ovat parasta

Mikan mukaan pyöräilyn mielekkyys on uuden löytämisessä niin uusien paikkojen kuin reittienkin muodossa. Keskeltä metsää voi löytyä vaikkapa kaunis lampi ja muita hienoja elämyksiä. Lähiympäristö tosin on alkanut käymään innokkaalle pyöräilijälle jo varsin tutuksi.

”Olen aloitellut myös retkipyöräilyä, jossa otetaan tarvittavat kamppeet mukaan ja ollaan reissussa myös yötä. Nyt kun lapset ovat vielä pieniä, ei ole kuitenkaan kovin usein mahdollista lähteä tällaisille matkoille.”

Luontoihmisenä Mika viihtyy erityisesti metsässä. Toisinaan hänellä on mukana myös kamera ja pyöräretket voikin yhdistää hyvin valokuvausharrastukseen. Mika on lisäksi polkenut maratonkisoissa, joissa ajetaan 60–65 kilometrin matkoja maastossa.

”Mitään ihmeempiä kisatavoitteita minulla ei ole. Tärkeintä on hauskanpito ja maaliin selviytyminen”, hän naurahtaa.

Kaikkein parasta ajoa on Mikan mielestä talviset maastoreitit. Seinäjoella on aktiivinen pyöräyhteisö, joka pitää reittejä auki talvellakin.

”Talvella on kivointa ajaa, kun maastoreitti on lumesta tasainen – kuin pikitie metsässä keskellä talvea”, Mika kehuu.

Loihdetta 14 vuotta

Mika työskentelee järjestelmäarkkitehtina digitaalisen turvallisuuden infrayksikössä Support & Development -tiimissä. Hän tuli taloon ensimmäisen kerran vuonna 2008. Ensimmäisessä käyntikortissa luki aikanaan ”järjestelmäntuntija”, mutta siinä oli painovirhe.

”Aloitin järjestelmäasiantuntijana aluksi tukitoiminnoissa sekä erilaisten järjestelmien ylläpito- ja kehitystehtävissä. Kokemuksen myötä vastuu on kasvanut isommaksi. Välillä kävin myös muualla töissä, mutta palasin takaisin”, Mika kertoo.

Tällä hetkellä Mika ei työskentele asiakkaiden kanssa, vaan etupäässä Loihteen sisäisissä työryhmissä ja esimerkiksi erilaisten taustajärjestelmien hallinnan parissa.

”Roolini on yhdessä tiimin kanssa parantaa asioita siten, että toiminta kehittyy ja työkavereiden olisi helpompi tehdä töitä. Olen vähän sellainen toiveiden tynnyri”, hän summaa.

Loihteella Mikan mieleen ovat erityisesti pitkäaikaiset työkaverit sekä joustava työkulttuuri. Kahden lapsen isälle mahdollisuus vaikuttaa työaikaan on iso plussa. Myös etätyöt sujuvoittavat arjen järjestelyitä, mutta Mika haluaa mielellään käydä välillä myös toimistolla.

”Etätyö säästää päivän tunteja, mutta yhteisöllisyyden vuoksi on mukava olla toisinaan toimistollakin ja katsoa, löytyisikö aamukahville kollegoita seuraksi.”