Tällä hetkellä tekoäly-hypeä tulee joka tuutista, ja tekoälyä tahdotaan vähän joka paikkaan. Tänä vuonna hehkutus on saanut uutta pontta LLM ChatGPT:stä, eli kaikkien tuntemasta suuresta kielimallista, jonka Open AI julkaisi vuoden 2022 lopussa.
Tekoäly on ennennäkemättömän loistava työkalu, kun sitä käytetään oikein. Se tulee antamaan meille paljon mahdollisuuksia olla entistä enemmän ihmisiä, myös töissä. Mutta jotta tekoälyä pystytään käyttämään hyödyllisellä tavalla, tarvitaan siihen sopiva yrityskulttuuri. Kulttuuri syö strategian aamupalaksi, joten se syö myös uudet työkalut, jos ne tuodaan toimintahäiriöiseen ympäristöön. Näistä rakennuspalikoista lähdimme liikkeelle uuden Tolkkua tekoälyyn -podcastimme kanssa, jonka ensimmäisen pilottijakson aiheista kerron hieman tässä blogitekstissä.
Aloitetaan siitä, mitä tekoäly ja yrityskulttuuri oikeastaan tarkoittavat. Tekoälyn voi määritellä näin:
An AI system is a machine-based system that is capable of influencing the environment by producing an output (predictions, recommendations or decisions) for a given set of objectives. It uses machine and/or human-based data and inputs to (i) perceive real and/or virtual environments; (ii) abstract these perceptions into models through analysis in an automated manner (e.g., with machine learning), or manually; and (iii) use model inference to formulate options for outcomes. AI systems are designed to operate with varying levels of autonomy. - OECD
Suomennoksen tälle teimme ajan hengessä ChatGPT:llä, ja se selviää sitten kuuntelemalla podcastin ensimmäisen jakson.
Yrityskulttuurille puolestaan yksi hyvä määritelmä voisi olla: yrityskulttuuri on se, mitä yrityksessä tapahtuu, kun kukaan ei ole katsomassa. Panu Luukan kirjasta Yrityskulttuuri on kuningas! löytyy useampikin määritelmä, esimerkiksi Edgar Sheinin mukaan ”kulttuuri on ryhmän jaettuja tiedostamattomia perusoletusuksia, jotka ryhmä on oppinut ratkaistessaan sen ulkoiseen sopeutumiseen ja sisäiseen yhdentymiseen liittyviä ongelmia ja jotka ovat olleet niin hyviä, että ne on päätetty opettaa ryhmän uusille jäsenille oikeina tapoina toimia.”
Luukka itse toteaa, että yrityskulttuuri on yrityksen kaikki. Muutama muukin määritelmä kyllä mainittiin, mutta pitää jättää jotain myös kuunneltavaksi sinulle, armas lukija.
Kulttuuri kuntoon ensin
Kuten sanottu, työkaluna tekoäly on vallan verraton ja sen hyödyt ovat mittavat. Jos kuitenkin tuomme sen ympäristöön, jossa on jo valmiiksi toimintahäiriöitä, emme välttämättä selviä voittajina. Kulttuuri on vahvempi kuin yksilö ja usein vahvinkin meistä katoaa olemassa olevaan yrityskulttuuriin jo parissa kuukaudessa aloittamisen jälkeen.
Aloittaessamme podcastia meillä oli tunne, että tekoälypuhe pyörii paljon teknisten ominaisuuksien ympärillä: mitä erilaisia tekoälytyökaluja on, mikä on paras, millaisia virheitä ne tekevät? Liian vähän puhetta oli siitä, miten yrityskulttuuri tulee muuttumaan ja miten se voisi tukea, kun tekoäly otetaan käyttöön. Iso painoarvo on myös siinä, että narratiivi mediassa on liian usein pelottelua työpaikkojen menettämisestä. Tämä on höpöhöpöä. Työt tulevat muuttumaan, mutta ihmistä tarvitaan aina. Vaikka osa työtehtävistä sellaisinaan voi kadota, niin uutta tulee varmasti tilalle. Jaksossa pohditaan muun muassa juurikin tätä dilemmaa.
Tavoitteemme on rakentaa toivoa tuottava keskustelu, josta kuulija saa kipinän pohtia myös sitä, miten oman yrityksen kulttuuri jakselee ja mitä sille kävisi, jos tekoäly otettaisiin laajemmin käyttöön. Ja ei meitä haittaa yhtään, vaikka herättelisit kanssamme keskustelua näkemyksistä ja ideoista. Kulttuuriin pureudumme Patrick Lencionin määrittelemien viiden toimintahäiriön kautta. Mitä nämä toimintahäiriöt ovat, miten ne näkyvät ja miten tekoäly liittyy tähän kaikkeen? Kuuntele podcastiamme ja osallistu keskusteluun!
Lue blogista myös ajatuksiamme seuraavasta podcast-jaksosta.
Tekstin on kirjoittanut asiantuntijamme Anita Virtanen, joka on myös toinen Tolkkua tekoälyyn -podcastin juontajista.
