Tarina ja konteksti – Visuaalisen analytiikan työkalut, osa 7

Tässä blogisarjassa tulemme esittelemään hyödyllisiä työkaluja visuaaliseen analytiikkaan. Käytännössä esittelemme siis erilaisia tapoja visualisoida tietoa ja pyrimme tuomaan esille konkreettisia käyttötapauksia. Seitsemännessä osassa käymme lävitse käytännön vinkkejä hyvien visualisointien ja dashboardien suunnittelun taustalla.

Visualisointien ja niistä koostettujen dashboardien suunnitteluun kannattaa aina käyttää reilusti aikaa ja miettiä mitä oikeasti haluat saavuttaa. Hyvin tyypillinen visualisoinnin/dashboardin ongelma on se, että se esittää numerot sellaisinaan, eikä itse tarinaa minkä numerot kertovat. Usein analyysin ja johtopäätöksen tekeminen jätetään käyttäjälle, vaikka olisi kaikki edellytykset kertoa ne suoraan. Mitä valmiimmaksi pureksittu tieto, sen todennäköisemmin tapahtuu päätöksiä ja toimenpiteitä.

Huonon visualisoinnin/dashboardin taustalla on usein se, ettei ymmärretä kontekstia ja ylipäätänsä ymmärrys liiketoimintatarpeesta on puutteellinen. Visualisointia/dashboardia lähestytään tyypillisesti datatarpeiden kautta ja siinä pyritään esittämään data, oli se sitten myyntiä, kustannuksia tai jotain prosessidataa. Tällöin helposti käy niin että tehdään teknisestä näkökulmasta yksittäisiä dashboardeja (raportteja?) esittämään jotain dataa, miettimättä yhtään kuka sitä katsoo ja mitä on ne johtopäätökset mitä siitä pitäisi tehdä. Esimerkiksi myyntidatan pohjalta eri käyttäjäryhmät (ylin johto, myyjä, aluepäällikkö, myyntijohtaja, controller, jne) todennäköisesti tarkastelevat tietoja hyvinkin eri lähtökohdista, eikä yksi ”myyntiraportti” ole paras tapa taklata kaikkien tarpeita.

Itse suosin nykyään suunnittelussa käyttäjäryhmä- / teemakohtaista lähestymistapaa, eli ensin määritellään käyttäjäryhmät (osa kontekstia), sitten mitä ja miten halutaan kyseiselle ryhmälle kertoa (toinen osa kontekstia) ja lopuksi mikä on kokonaisuuden käsikirjoitus (rakenne ja toiminnallisuus). Tyypillinen esimerkki on myymäläpäällikön tilannekatsaus, jonka tarkoitus on tuoda myymäläpäällikölle yhdeltä luukulta vähintään 90% siitä tiedosta jota hän työssään tarvitsee.

Tämän tyyppinen ratkaisu on yleensä jaettu vähintään kolmeen osaan:

1. Tilannekatsaus (mittarit ja niiden seuranta, hälytykset, olennaisimman päivittäin/viikoittain tarvittavat tiedot)

2. Seuraa ja vertaa (tietojen analysointi tarkemmin, vertailut, yms)

3. Tutki lukuja (kevyt adhoc analyysikyvykkyys)

Mielestäni hyvä lähtökohta visualisoinnin/dashboardin suunnittelussa on tarinan kertominen, tarkka konteksti ja olennaiseen keskittyminen.

Tarina

Älä vain näytä dataa vaan kerro tarina! Hyvä tarina on aina enemmän kuin yksittäinen ”myyntiraportti jossa on kaikki myynti data kaikille”.

Konteksti

Konteksti on erittäin tärkeä, ellei tärkein, asia hyvän visualisoinnin/dashboardin suunnittelussa.

Kuka?

• Kenelle visualisointi/dashboardi on tarkoitettu?
• Mitä haluat kertoa vastaanottajalle?
• Mitä tarkemmin määritelty vastaanottaja, sitä varmemmin viesti menee läpi (vrt. kaikille kaikkea on usein ei juuri mitään kenellekään)

Mitä?

• Mitä haluat, että vastaanottaja ymmärtää tai tekee esitetyn tiedon perusteella?
• Datan kääntäminen analyysiksi. Täytätkö katsojan silmät datalla ja luotat siihen, että henkilö voi tehdä analyysin sen perusteella, vai annatko “valmiin” analyysin, eli kommunikoit havainnot?

Keskity olennaiseen

Poista kaikki turha ja jätä pelkästään kontekstin ja tarinan kannalta olennaiset asiat näkyviin. Edellisessä blogissa kävin lävitse hahmo- ja havaintopsykologiaa, hyödynnä siinä esiteltyjä asioita. Ohjaa käyttäjä tarkastelemaan niitä asioita joita tarinalla haluat kertoa, poista ylimääräiset viivat, akselit, tekstit, yms häiritsemästä.

Yksinkertainen on kaunista, liikaa kaikkea sekoittaa ja vaikeuttaa olennaisen löytämisessä! Seuraavassa blogissa käyn hieman tarkemmin lävitse hyvän dashboardin ominaisuuksia ja mitä ei missään nimessä kannata tehdä.