Loihteella projektipäällikköinä työskentelevät Jaakko Lehto ja Vesa Mönkkönen luotsaavat kumpikin erilaisia tietoturva- ja tietoliikenneprojekteja. Mitä heidän työhönsä kuuluu? Entä millaisia pulmia he ratkovat torstaikahvilla?
Vesa löytää projektipäällikön työnkuvalle ja roolille osuvan vertauskuvan. Koska projektipäällikkö on kontaktipiste moneen suuntaan, tulee mieleen mustekala lonkeroineen. Näkymä organisaatioon on laaja ja lonkeroiden tulee ulottua moneen. Oikeista naruistakin pitää oppia vetämään.
”Projektipäällikkö sopii asiat niin asiakkaan suuntaan kuin tekijöidenkin kanssa. Lisäksi on huolehdittava, että esimerkiksi tarvittavat laitteet tulevat ajallaan ja ne pystytään asentamaan. Projektipäällikkö järjestää kaikki kohdalleen tekijöitä varten”, Vesa kertoo.
Jaakko nyökkää ja vahvistaa, että projektipäällikkö on ”informaation keskipiste”:
”Jos esimerkiksi tulee jokin poikkeustilanne tai asiakkaalla on kysymyksiä tai jokin ei toimi, hän ottaa ensimmäisenä yhteyttä projektipäällikköön. Siinä toimii asiakastyytyväisyyden ykkösnyrkkinä.”
Pelisilmää ja asioiden hallintaa
Projektipäälliköt huolehtivat projektin aikataulusta ja siinä pysymisestä. Työssä tarvitaan sekä kärsivällisyyttä että jämäkkyyttä, että projektit etenevät ja osapuolet tulevat kuulluksi.
”Projektipäällikkö tarvitsee pelisilmää. Tiimin rakentamisen ja motivoimisen taito on myös tärkeää. Nuorempana sitä oli ehkä vähän turhankin suoraviivainen. Joskus pieni kiertotie voikin olla se paras ja lopulta nopein reitti hyvään lopputulokseen”, Vesa luonnehtii yli 20 vuoden projektipäällikkökokemuksella.
Usein projekteissa on mukana monta tekijää, kun kokonaisuudessa on sekä asiakkaita, oma tiimi ja sitten vielä kolmansia osapuolia, kuten esimerkiksi toimittajia tai päämiehiä. Molemmat korostavatkin omassa työssään vuorovaikutustaitojen merkitystä.
”Tällaiselle insinöörityypille ei ehkä ollut alkuun ihan luontevinta toimia ihmisten kanssa, kun oli tottunut juttelemaan monitorille. Siihen on kuitenkin kasvanut niin kouluttautumisen kuin kokemuksenkin myötä. Itsensä 360-tarkastelua joutuu säännöllisesti tekemään, että pärjää näissä hommissa”, Jaakko miettii.
Asiaosaamista ei myöskään sovi unohtaa. Vesa tuli Loihteelle vuonna 2019 ja Jaakko elokuussa 2023. Kummallakin on takana jo pitkä kokemus projektipäällikkönä olosta ja taustalla teknistä koulutusta ja osaamista.
”Faktat on oltava hallussa. Viisaus ja taito elää detaljeissa. Asiat on pidettävä huolellisesti mielessä koko ajan, että osaa vastata asiakkaan yksityiskohtaisiinkin kysymyksiin”, Jaakko jatkaa.
”Tulee olla mielellään kaksi askelta muita edellä”, Vesa lisää.
Ihmisen kokoisia projekteja
Vesan ja Jaakon projektit liittyvät tietoturvaan ja tietoliikenteeseen. Kyse voi olla esimerkiksi IAM-käyttöönotosta, verkko- tai softaprojektista tai vaikkapa jonkinlaisesta muutosprojektista. Useimmiten kyse on asiakastyöstä, mutta toisinaan työpöydällä on myös Loihteen sisäisiä projekteja. Työn parhaita puolia on kummankin mielestä nimenomaan sen vaihtelevuus.
”Jokaisessa projektissa lähdetään aina rakentamaan uutta kokonaisuutta eikä yksikään projekti ole samanlainen kuin jokin toinen”, Vesa sanoo.
Positiivista Loihteen projektipäällikkönä työskentelyssä on kummankin mielestä se, että projektit ovat niin sanotusti yhden ihmisen kokoisia.
”On hyvä, että projektit ovat sellaisia, että yksi ihminen voi niitä hallita ja ymmärtää, mitä niissä tehdään. Meillä projektit eivät ole mammutteja, vaan rajattuja kokonaisuuksia. Näin työmääräkin pysyy sopivana”, Vesa tarkentaa.
Loihteella Jaakko arvostaa hyviä kouluttautumismahdollisuuksia sekä luottamusta omaan tekemiseen. Lisäksi etätyömahdollisuus sujuvoittaa arkea.
”Meillä on matala organisaatio ja eri ihmisten kanssa voi puhua matalalla kynnyksellä. Esihenkilöt ja johtajat ovat helposti lähestyttäviä”, Vesa kiteyttää.
Luottamus ja yhteishenki on arjessa iso voimavara. Vesa ja Jaakko kohtaavat toisensa joka viikko ainakin torstaikahvien merkeissä.
”Se on sellainen kahden savolaistaustaisen projektipäällikön kohtaaminen, jossa käydään läpi viikon kuulumiset. Luottamuksellista ja avointa keskustelua, jossa myös sparrataan toisia haastavissa kohdissa”, Jaakko luonnehtii.
