Savunpoistojärjestelmät ovat huomattavasti tuntemattomampi paloturvallisuuden osa-alue kuin paloilmoittimet tai -varoittimet, vaikka ne ovat yhtä oleellisia tulipalon leviämisen estämisessä ja ihmishenkien pelastamisessa. Paras aika savunpoistojärjestelmien vuosihuollolle on kevättalvella, kun lumet ovat poistuneet katoilta.
Tulipalon sattuessa savu pyrkii ylöspäin, minkä vuoksi se pitää saada virtaamaan ylimmän kerroksen tai katon luukusta ulos. Toimiva savunpoistoluukku poistaa savun lisäksi tulipalosta syntynyttä ylipainetta, laskee lämpötilaa ja estää savun leviämistä pelastaen näin ihmishenkiä.
"Painovoimaan perustuva savunpoisto on käytössä hyvin yleisesti esimerkiksi asuinkerrostaloissa. Isommissa kiinteistöissä taas savunpoisto tapahtuu koneellisesti, jossa katolla oleva imuri imee savun pois. Tällöin kiinteistön alakerroksissa pitää avata luukkuja, kuten ovia tai ikkunoita", kertoo Loihteen paloturvallisuuden yksikön johtaja Jouni Malmberg.
Pelastuslaissa (12§) on määrätty kiinteistönomistajalle ja -haltijalle huoltovelvoite: paloturvallisuuslaitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava säännöllisesti. Loihde huolehtii esimerkiksi useiden tavaratalojen, teollisuusyritysten ja lukuisten isännöintifirmojen kautta tuhansien asuintalojen paloturvallisuudesta.
"Savunpoistojärjestelmiä on kahdentyyppisiä: sähköisiä ja mekaanisia. Ne vaihtelevat yhden luukun ratkaisuista ostoskeskusten usean kymmenen luukun järjestelmään. Loihde huolehtii paloturvallisuusjärjestelmien huollosta ja kunnossapidosta ja katsoo, että kaikki toimii lain mukaan ja kuten pitääkin", Malmberg sanoo.
Dokumentoinnin laatu punnitaan tositilanteessa
Vuositarkastuksessa, joka tehdään mieluiten kevättalvella lumien lähdettyä katolta, tarkastetaan keskus- eli ohjausjärjestelmä sekä sen akun kunto sähkökatkon varalta. Luukkujen on myös avauduttava ja sulkeuduttava testauksessa kuten pitääkin, mikä ei läheskään aina toteudu:
"Tietystä painikkeesta saattaa virheellisesti avautua kaikki luukut, vaikka kaavion mukaan pitäisi avautua vain yksi. Tällöin vian syytä lähdetään selvittämään perinpohjaisesti. Kun se on selvitetty, huoltokirjaan tehdään raportti sekä laaditaan ehdotus vikojen korjaamisesta. Tämä asiakirja toimitetaan kiinteistönomistajalle", Malmberg kertoo.
Malmberg painottaa, että paloturvallisuusriskien minimoinnissa olennaisessa roolissa on keskusjärjestelmän dokumentit eli ohjeistus palokunnalle siitä, mistä painikkeita löytyy ja mihin luukkuihin ne vaikuttavat. Panostamme erityisen paljon dokumentointiin, sillä sen rooli on erityisen suuri pelastustoimelle, kun nämä saapuvat tulipalotilanteessa paikalle. Malmbergin mukaan vuosihuollot eivät ole auktorisoituja eli laatu voi olla monen kirjavaa, minkä takia hän suosittelee luottamaan osaavaan tekijään vuosihuolloissa:
"Palokunta ei ole todennäköisesti koskaan ennen käynyt kiinteistössä, joten tämä ohjeistus on kriittinen. Meillä Loihteella on vuosikymmenten kokemus erilaisista savunpoistojärjestelmistä ja paloturvallisuusratkaisuista. Emme ole sidottuja yhteen järjestelmään, vaan huollamme laitteen kuin laitteen. Meille tärkeintä on järkevän kokonaisuuden hallinta asiakkaan kannalta: halutessaan asiakas saa kaikki turvallisuusratkaisut saman katon alta", Malmberg summaa.
Aika uusia vanhentunut savunpoistojärjestelmä?
Huollon väliin jättäminen voi aiheuttaa hengenvaaran lisäksi kiinteistölle ennalta arvaamattomia taloudellisia vahinkoja. Toinen riskitekijä ovat ylipäätään vanhat savunpoistojärjestelmät.
"Suomessa on yhä paljon vanhoja järjestelmiä, jotka pitäisi uusia. Esimerkiksi tietyissä järjestelmissä luukku pitää käydä avaamassa erikseen katolta vivulla. Viime keväänä olimme tarkistamassa tällaista paikkaa ja koko luukku lensi katolle repien katon auki. Vakuutusyhtiökin saattaa miettiä myönnettäviä korvauksia, kun huomataan, että huoltotarkastukset ovat tekemättä", Malmberg pohtii.
Loihteen tarjoamiin paloturvallisuuden palveluihin voit tutustua tarkemmin palvelusivuillamme.
