Nykyisin saavutettavuuden toteutumisessa on huomattavia puutteita sekä Suomessa että kansainvälisesti. Useat selvitykset viittaavat siihen, että valtaosa verkkosivuista ei vielä täytä WCAG-kriteereitä.
Esimerkiksi tuore eurooppalainen Digital Trust Index 2024 -raportti analysoi yli 260 000 verkkosivustoa 18 maasta ja havaitsi, että 94 % sivustoista sisälsi saavutettavuuspuutteita. Suomi menestyi vertailussa toiseksi parhaiten maiden joukossa, mutta silti 88 % suomalaisista sivustoista ei ollut täysin vaatimusten mukaisia. Myös maailmanlaajuisesti kuva on samankaltainen: WebAIM-organisaation raportin mukaan n. 96 % suosituimpien sivustojen etusivuista rikkoo jotain saavutettavuusohjetta. Tämä kertoo, että saavutettavuusongelmat ovat erittäin yleisiä nykyverkkopalveluissa.
Yksityisten toimijoiden palveluiden saavutettavuuden taso vaihtelee
Verkkokauppojen, lippukauppojen ja mediasivustojen osalta tilanne ei poikkea yleisestä – koska lakisääteisiä velvoitteita ei aiemmin ollut, monet yritykset eivät ole panostaneet saavutettavuuteen järjestelmällisesti. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan suuri osa uusien vaatimusten piiriin tulevista yrityksistä ei vielä tunne esteettömyysdirektiivin sisältöä kunnolla, ja oman palvelunsa nykytilan arviointi suhteessa vaatimuksiin koetaan haastavaksi. Vaatimusten taustalla olevien standardien tuntemuksessa on merkittäviä toimialakohtaisia eroja: parhaiten perillä ovat ne alat, joilla on jo aiemmin ollut saavutettavuusvelvoitteita (esimerkiksi julkishallinto tai muut lakisääteisesti säädellyt palvelut) . Sen sijaan monilla verkkokaupoilla ja viestintä- tai mediapalveluilla tietoisuus on heikompaa, mikä heijastuu palveluiden vaihtelevana saavutettavuuden tasona.
Millaisia saavutettavuusasioita verkkopalveluissa pitäisi huomioida paremmin?
Tyypillisiä saavutettavuuspuutteita löytyy samankaltaisesti eri sivustoilta. Yleisimpiä ongelmia ovat mm.
- Riittämätön kontrasti tekstin ja taustan välillä – jopa 70–80 %:ssa sivustoista on liian himmeitä tekstivärejä tai taustoja suhteessa WCAG:n kontrastivaatimuksiin. Heikko kontrasti vaikeuttaa heikkonäköisten ja monien ikääntyneiden käyttäjien tiedon lukemista. Värien kautta välitettävä tieto on tarjottava tekstimuotoisella vastineella myös niille käyttäjille, joilla on näkörajoitteita tai eivät kykene erottamaan värejä tavalliseen tapaan.
- Puuttuvat tai virheelliset tekstivastineet kuville – n. kolmanneksella (33 %) sivustoista on kuvia ilman ALT-tekstiä. Kun kuvalle ei ole tekstivastinetta, näkövammaiset käyttäjät eivät ruudunlukijalla saa tietoa kuvien sisällöstä.
- Epäselvät linkkitekstit – noin 63 % sivustoista sisältää linkkejä, joiden teksti ei kerro selkeästi linkin tarkoitusta. Esimerkkejä ovat linkit, joita kuvaa vain pelkkä ikoni tai yleinen teksti kuten “Klikkaa tästä”, mikä hämmentää erityisesti ruudunlukijaa käyttäviä.
- Napittomat painikkeet tai kentät ilman nimeä – joillain sivuilla on painikkeita tai lomakekenttiä ilman tunnistettavaa tekstiä (nappi voi olla pelkkä kuvake). Datan perusteella n. 18 %:ssa sivustoista oli painikkeita ilman tekstiä, mikä estää ruudunlukijaa kertomasta käyttäjälle, mitä painike tekee.
- Dynaamiset visuaaliset elementit, kuten uutiskarusellit, sekä itsestään avautuvat pop-upikkunat tai automaattisesti käynnistyvät videot, voivat lisätä käyttäjien kognitiivista kuormitusta häiritsemällä heidän keskittymistään ja aiheuttaen turhautumista. Tällaiset ominaisuudet voivat tehdä sivuston käytöstä ylivoimaisen tuntuisen, erityisesti jos ikkunoiden sulkemismekanismi ei ole intuitiivinen ja helppokäyttöinen.
- Tekstin muotoilun tuomat haasteet. Pieni tekstikoko, tiheä riviväli, vaikealukuiset fontit ja sekava tekstiasettelu voivat hankaloittaa sisällön ymmärtämistä.
Edellä mainitut ongelmat ovat havaittavissa myös monissa suomalaisissa verkkokaupoissa ja lipunmyyntisivuilla. Esimerkiksi kontrastipuutteita saattaa esiintyä kauppojen navigaatiossa tai tuotekorttien teksteissä, ja kuvien ALT-tekstit voivat puuttua tuote-esittelyissä. Mediasisältöjä tarjoavilla alustoilla (kuten video- tai suoratoistopalveluissa) taas on perinteisesti kamppailtu esimerkiksi tekstitysten ja kuvailevien tekstitysten saatavuuden kanssa, mikä on kuitenkin paranemassa.
Miten lain noudattamiseen päästään?
Organisaatioiden on voitettava niin tieto-, resurssi- kuin teknologiahaasteita tehdäkseen palveluistaan esteettömiä. Avain on sisäistää saavutettavuus osaksi normaalia kehitystyötä ja käyttää apuna asiantuntijoita sekä käyttäjätestausta. Moni haaste on ratkaistavissa hyvällä suunnittelulla – usein saavutettavuuden parantaminen hyödyttää kaikkia käyttäjiä parantamalla samalla yleistä käytettävyyttä ja laatua. Esimerkiksi selkeämpi sisältö ja rakenne auttavat kaikkia, ei vain erityisryhmiä. Haasteet ovat todellisia, mutta niin ovat hyödytkin, kunhan haasteet voitetaan.
Lähteet:
- Digital Trust Index 2024
- Valtioneuvosto (LVM). “Tutkimus: Esteettömyysdirektiivin vaatimusten tuntemisessa suuria toimialakohtaisia eroja.” Tiedote, 13.12.2024 (
- Lehtilä, Elsa. "Ikäihmisten verkkosivuilla kohtaamia saavutettavuusongelmia". Kandidaattitutkielma, Turun yliopisto, 2024.