Generatiivista tekoälyä hyödyntävien kuluttajapalveluiden kehitys on tuonut mukanaan isoja muutoksia. Tekoälytyökalut, pörssikurssien heilahtelut, uusien teknologiajättien nousu, muutokset tavoissa tehdä työtä. Mutta mitä on generatiivinen tekoäly, miten se on kehittynyt ja mihin se on menossa?
Generatiivisen tekoälyn synty
Generatiivisen tekoälyn juuret ulottuvat 1900-luvun puoliväliin, jolloin Alan Turing esitti jo vuonna 1950 julkaistussa “Computing Machinery and Intelligence “-artikkelissaan kysymyksen: ”Voivatko koneet ajatella?”. Varhaiset tekoälyjärjestelmät olivat sääntöpohjaisia, eikä niissä ollut joustavuutta simuloida ihmisen luovuutta. Ensimmäisen koneoppimisalgoritmin kehitti Arthur Samuel vuonna 1952 lautapeli tammea varten.Hän keksi myös sanan ”koneoppiminen”. Kesti kuitenkin 1980-luvulle saakka, ennen kuin keinotekoisten neuroverkkojen käyttöönotto avasi koneille tien oppimiseen ja luomiseen.
Merkittävä läpimurto tapahtui vuonna 2014, kun Ian Goodfellow esitteli geneeriset vastakkaisverkot (Generative Adversarial Networks, GAN). Tämän innovaation ansiosta tekoälyjärjestelmät pystyivät tuottamaan täysin uutta dataa, kuten kuvia ja ääntä, käyttämällä kahta neuroverkkoa: toinen luo ja toinen arvioi. GANit olivat käänteentekevä hetki tekoälytyökalujen kehittämisessä hyperrealistisen sisällön tuottamiseksi.
Samaan aikaan OpenAI:n GPT-sarjan kaltaiset laajamittaiset valmiiksi koulutetut kielimallit mullistivat tekstin tuottamisen. Käyttämällä vuonna 2017 esiteltyä transformatiivista ”transformer”-arkkitehtuuria nämä mallit saavuttivat huomattavaa sujuvuutta tekstin tuottamisessa. Tämä synnytti läpimurtoja esimerkiksi kääntämisen, keskustelevan tekoälyn ja sisällön luomisen aloilla. Vuonna 2020 lanseerattu GPT-3 esitteli generatiivisten tekoälytyökalujen uskomattomat mahdollisuudet, sillä ne kykenivät kirjoittamaan esseitä, laatimaan sähköposteja ja jopa laatimaan koodia.
Generatiivisen tekoälyn nykytila
Generatiivinen tekoäly on kaikkialla ja se vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään ja – halusitpa sitä tai et. Mahdollisuudet ovat näennäisesti rajattomat: ChatGPT, Gemini, Claude.ai, Copilot ja DeepSeek mullistavat asiakaspalvelun ja koulutuksen, DALL-E, MidJourney ja Stable Diffusion ovat työkaluja digitaalisen taiteen tuottamiseen. Musiikkia voidaan helposti luoda tekstikehotteella useammalla työkalulla kuten aimusic.so
Tekoälytekniikoita käytetään insinööritieteissä suunnittelun tehostamiseen ja luovuuden lisäämiseen sekä terveydenhuollossa uusien molekyylirakenteiden luomiseen lääkekehityksen nopeuttamiseksi. Viihdealalla käytetään tekoälyn tuottamaa sisältöä käsikirjoitusten kirjoittamiseen, virtuaalinäyttelijöiden tuottamiseen ja immersiivisten kokemusten luomiseen.
Myös tekoälyagentit, eli itsenäisesti toimivat tekoälyohjelmat, jotka mahdollistavat automaation ilman ihmisen omaa toimintaa, ovat tapetilla. Voit nyt saada tietokoneellasi olevan tekoälyagentin vastaamaan sähköposteihisi, tilaamaan puolestasi ruokaa tai ostamaan tuotteita verkosta. Eli tekoäly voi myös toimia ihmisen puolesta siten, että se vaikuttaa reaalimaailmaan.
Kuten aina, kolikolla on kääntöpuoli, eli tässä yleistymisessä on myös haittoja. Logiikan, miten generatiivisen tekoäly päätyy vastaukseensa, ymmärtäminen voi olla haastavaa. Deepfake-teknologia, disinformaatio ja tekoälyteknologian epäeettinen käyttö aiheuttavat kasvavaa huolta. Tekoälyllä toimivat deepfake-teknologiat ovat vaikeuttaneet tosiasioiden ja fiktion erottamista toisistaan, mikä vaarantaa kansalaisten luottamuksen ja yksityisyyden suojan.
Myöskään ympäristökysymyksiä ei voida ohittaa olankohautuksella. Generatiivinen tekoäly vaatii paljon laskentatehoa ja jokainen ChatGPT:n kanssa käyty keskustelu kuluttaa noin 500ml vettä. Kuinka kestävää tämä on? Uuden Kiinalaisen DeepSeek tekoälyn perustaja Liang Wenfeng on kuitenkin onnistunut siinä, missä NVIDIA ei, tekemään tekoälystä vähemmän “janoisen”. Mutta tämän palvelun kohdalla puolestaan huolta aiheuttavat tietoturvallisuuskysymykset. Tarjolla on siis paljon hyödyllisiä palveluita mutta myös haasteita, joiden ratkomiseen tarvitaan yhteistyötä ja edelleen kehittämistä.
Kenelle generatiivinen tekoäly on tarkoitettu?
Generatiivinen tekoäly on tarkoitettu kaikille - sisällöntuottajille, yrityksille, tutkijoille ja jokapäiväisille käyttäjille. Sen mahdollisuudet kattavat eri toimialat ja väestöryhmät, mikä demokratisoi tehokkaiden tekoälytyökalujen saatavuuden. Olitpa sitten taiteilija, joka käyttää tekoälyä inspiraation lähteenä, tiedemies, joka nopeuttaa löytöjä, tai yrittäjä, joka automatisoi tehtäviä, generatiivinen tekoäly muuttaa työskentely- ja elintapojamme. Jos yrityksesi haluaa hyödyntää tekoälyä, mutta ei vielä tiedä miten sen parhaiten tekisi käy tutustumassa Loihteen ideointi ja innovointi palveluun.
Saavutettavuus tuo kuitenkin mukanaan vastuun. Ilman tietoisia ponnisteluja generatiiviset tekoälytyökalut uhkaavat lisätä eriarvoisuutta ja syrjäyttää ne, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää teknologiaa.
Generatiivisen tekoälyn tulevaisuus
Mitkä ovat generatiivisen tekoälyn ja tekoälyn tulevaisuudennäkymät? Asiantuntijat ennustavat lukuisia merkittäviä kehityssuuntia:
- Multimodaalinen tekoäly: tämä on jo nyt mahdollista, mutta tulevaisuuden järjestelmät yhdistävät vaivattomasti tekstiä, grafiikkaa, ääntä ja videota. Ajatellaan tekoälyä, joka luo kokonaisia täyspitkiä elokuvia perusvihjeistä tai luo vuorovaikutteisia virtuaalimaailmoja. Nämä läpimurrot muuttavat perusteellisesti esimerkiksi viihteen, koulutuksen ja tieteen aloja.
- Yksilölliset tekoälytyökalut: generatiivisen tekoälyn saatavuuden kasvaessa yksilöt hyötyvät yksilöllisistä työkaluista. Nämä voivat toimia luovina yhteistyökumppaneina, yksilöllisinä terveysneuvojina tai käyttäjän mieltymyksiin mukautuvina virtuaalisina avustajina.
- Tekoälyä täydentävä luovuus: generatiivinen tekoäly lisää, ei korvaa ihmisen luovuutta. Suunnittelijat, kirjailijat ja muusikot työskentelevät tekoälyn kanssa luovuuden rajojen ylittämiseksi ja yhdistävät inhimillisen intuition ja tietokoneen tarkkuuden.
- Tekoälyä koskevan lainsäädännön ja normien tiukentamisella puututaan huoliin algoritmisesta puolueellisuudesta, yksityisyydensuojan vaarantumisesta ja palveluiden väärinkäytöstä. Nämä puitteet ovat tärkeitä sen varmistamiseksi, että tekoälyn kehitys on oikeudenmukaista ja vastuullista.
- Generatiivinen tekoäly voi tasoittaa tietä keinotekoiselle yleisälylle (Artificial General Intelligence, AGI), joka pystyy ihmisen kaltaiseen päättelyyn ja ymmärtämiseen. AGI:llä on kyky käsitellä monimutkaisia maailmanlaajuisia ongelmia, mutta siihen liittyy myös huomattavia vaaroja, joten sen edistymistä seurataan tarkasti.
Yhteenvetona
voidaan todeta, että generatiivinen tekoäly on muutakin kuin pelkkä teknologinen edistysaskel; se on ihmisen halun ja luovuuden peili. Se herättää perustavanlaatuisia kysymyksiä luovuudesta, etiikasta ja työn tulevaisuudesta. Kun kuljemme tämän mullistavan aikakauden läpi, meidän on kysyttävä itseltämme: miten käytämme tekoälytyökaluja luodaksemme paremman tulevaisuuden kaikille?
Turing ilmaisi asian kerran näin: ”Sen sijaan, että yritämme tuottaa ohjelman, joka simuloi aikuisen mieltä, miksi emme ennemmin yrittäisi tuottaa ohjelmaa, joka simuloi lapsen mieltä?” Tätä visiota ilmentää generatiivinen tekoäly, jolla on ääretön kyky oppia ja luoda. Se on väline tutkimiseen, keksimiseen ja ihmiskunnan kollektiivisen potentiaalin hyödyntämiseen.
Jos haluat keskustella lisää generatiivisesta tekoälystä, ota yhteyttä.
Patrick Qvick
Datan hallinta ja transformaatio -palvelualueen johtaja
