Energia-alan tietoliikenne on monien haasteiden ja uudenlaisen ajan edessä. Oikeastaan koko tuotantoympäristö on muutoksessa ja kehitysloikat ovat väistämättömiä. Millaisia haasteita energia-alalla on tietoliikenteen näkökulmasta ratkottavanaan?
Seuraavassa esitellään kymmenen keskeistä huomioitavaa seikkaa.
Energiantuotanto monipuolistuu ja siirtyy pienempiin yksiköihin, jotka hajautuvat ympäri Suomen. Tuotantoyksiköt eivät välttämättä ole enää oman verkon alueella ja ne voivat olla miehittämättömiä. Tuotantoyksiköt pitää pystyä liittämään verkkoon ja hallintaan WAN-yhteyksillä. Samalla tuotantoyksiköiden määrä kasvaa ja joustavuuden tarve lisääntyy. Verkkojen keskitettyyn hallintaan pitää kiinnittää enemmän huomiota.
Tuotantoympäristön käyttötarve laajenee uusille alueille, mikä pakottaa avaamaan perinteisesti hyvin suljettua ympäristöä. Samalla huoli kyberhyökkäyksistä ja toiminnan jatkuvuuden takaamisesta kasvaa. Organisaation perinteiset hitaat ja kömpelöt toimintamallit eivät pysty vastaamaan kehittyvän liiketoiminnan tarpeisiin. Sekä tekninen ympäristö että toimintatavat vaativat modernisointia vastaamaan nykypäivän joustavampia vaatimuksia.
Digipalvelut ja ohjelmistokehitys ovat yhä isompi osa yritysten toimintaa. Kehityksessä käytetään moderneja sovelluskehitysvälineitä ja pilvialustoja, jotka täytyy integroida osaksi tuotantoverkkoa. Digiekosysteemi on hajautunut ja toimii omilla ehdoillaan. Kehittäjillä on etäyhteyksiä pilveen, tuotantoon ja toimistojärjestelmiin. Toimintojen yhteensovittamiseen tarvitaan sovitut käytännöt ja liitosmallit.
Datan käsittelyä tehdään analytiikan ja tekoälyn avulla pilvipalveluissa. Dataa kerätään sekä tuotantoprosesseista IoT-antureilla että SaaS-palveluista. Analytiikan avulla voidaan ohjata tuotantoa tehokkaammin, jatkossa automaattisemmin ja reaaliaikaisemmin. IoT ja pilvi vaativat turvallisen ja käyttövarman yhteysratkaisun, joka yhdistää perinteisen tuotantoympäristön hallitusti internetiin ja pilvipalveluihin. IoT-laitteissa käytetään yleensä langattomia yhteyksiä, jotka vaativat uudenlaista tapaa kytkeytyä yritysverkkoon. Pilvi-infran hallinnasta tulee tärkeää palveluiden toimivuuden, muokattavuuden ja käytettävyyden takaamiseksi.
Toimintaympäristö hajautuu ja järjestelmät juttelevat entistä enemmän toisten järjestelmien ja palveluiden kanssa API-rajapintojen kautta. Datalähteitä on yhä enemmän oman verkon ulkopuolella ja avoimissa lähteissä. Dataa jaetaan eri toimintojen kesken prosessiohjauksesta raportointiin. Kolmannen osapuolen rajapinnat lisäävät riskejä kyberhyökkäyksille ja toimintahäiriöille. Rajapintojen turvallinen toteutustapa, riittävät suojaukset ja käytön valvonta on tärkeää. Tarvittavien yhteyksien määrä kasvaa eksponentiaalisesti, joten toteutukseen tarvitaan hallittavia ja skaalautuvia ratkaisuja.
Samoja IT-työkaluja ja -palveluita käytetään entistä enemmän hyödyksi myös tuotantoympäristöissä. IT ja OT yhdistyvät, mikä lisää uusia mahdollisuuksia, mutta myös tuo IT:n riskit osaksi tuotantoympäristöä. Siiloutunut toimintamalli ei enää toimi, vaan tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä ja yhteistä suuntaa. Ympäristö täytyy suunnitella huolellisesti ja segmentoida hallittuihin osiin. Toimisto-IT ja tuotanto-IT tulee pitää erillään toisistaan. Pääsynhallintaan on kiinnitettävä huomiota ympäristöjen välillä. Voit lukea aiheesta lisää täältä.
Yritykset käyttävät yhä enemmän ulkopuolisia toimittajia, joille on järjestetty etäyhteys tuotantoverkon ytimeen. VPN-yhteyksien ja etähallintaohjelmien kautta on suuri riski kyberhyökkäyksen sisäänpääsylle. Etäyhteysratkaisun toteutuksen pitää olla riittävän turvallinen ja monikerroksinen. Käyttäjien ja resurssien hallintaan ja valvontaan pitää olla keskitetyt ratkaisut. Monitasoinen pääsynhallinta on avainasemassa, joten Zero Trust-mallin ja ZTNA-ratkaisujen hyödyntäminen on erittäin ajankohtaista.
Tuotantotoiminta ei voi enää perustua menneen ajan rahoitusmalliin, vaan siitä tulee enemmän markkinaehtoista. Toimintaperiaatteita on muutettava nykyaikaan sopiviksi niin, että tekniset ratkaisut vastaavat tarpeeseen eli ovat ”riittävän hyviä”. Tämä edellyttää kustannustehokkaiden ratkaisujen löytämistä, arviointia ja käyttöönottoa tasapainossa koko elinkaarikustannusten, käytettävyyden ja riskien kesken. Modernia teknologiaa pitää pystyä hyödyntämään omilla ehdoilla hallitusti.
Tuotantoympäristön on toimittava joka tilanteessa ja sen luotettavuutta on edelleen kehitettävä. Oman runko- tai kampusverkon toimintavarmuuden ja hallittavuuden parantaminen on tärkeää. Vika-alueita tulee rajata mahdollisimman pieneksi. Tuotantolaitosten itsenäinen toiminta pitää varmistaa ja verkkojen segmentoinnilla rajata häiriöiden vaikutuksia edelleen pienempiin osiin. Liitokset ulkoisiin toimijoihin ja palveluihin pitää saada toimintavarmoiksi ja turvallisiksi. Verkkojen tulee olla yksinkertaisia ja helposti hallittavia, jotta muutosten tekeminen on joustavaa ja vikojen korjaus nopeaa.
Tuotantoverkkojen tehokas toiminta edellyttää omaa osaamista ja liiketoiminnan ymmärrystä. Arkkitehdit, jotka ymmärtävät liiketoimintaa ja teknologiaa, ovat kullanarvoisia kehitettäessä organisaation toimintaa sen omista lähtökohdista. Arkkitehdit kykenevät tekemään liiketoimintalähtöisiä ja tarpeeseen vastaavia pitkäjänteisiä suunnitelmia, jotka ovat linjassa koko organisaation toiminnan kanssa. Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen toiminta auttaa ohjaamaan myös palvelutoimittajia oikeaan suuntaan.
Toimintaympäristö on muutoksessa ja liiketoiminta edellyttää uudenlaisia ratkaisuja. Toisaalta pitää turvata järjestelmien toiminta kaikissa tilanteissa, toisaalta mahdollistaa uusia asioita. Siihen tarvitaan uusia joustavampia ja turvallisempia teknologiaratkaisuja.
Me Loihteella autamme löytämään sopivia ratkaisuja ja toteuttamaan niitä!