Muistele tilannetta, kun kävit viimeksi kaupassa. Tai pidit toimistopäivän. Tai vaikka kävelit kadulla. Kuinka monesti muistat miettineesi: “Tämä paikka on siivottu”? Veikkaan, ettei kovin montaa kertaa tule mieleen. Muistele sitten, kuinka monta kertaa olet huomannut, jos jotain paikkaa ei olekaan siivottu.
Jos toimiston vessassa onkin yhtäkkiä käsipaperiroskis ääriään myöten täynnä, liiketilan lattiat ovat kuraiset tai kadunvarret ovat täynnä roskia ja koirankakkaa. Siihen me kyllä kiinnitämme huomiota. Se ärsyttää ja siitä tekee mieli sanoa ääneen tai jopa valittaa tilan omistajalle.
Designerin työn arvostus ohjelmistokehityksessä on samanlainen kuin siivoojalla: Ihmiset ovat niin tottuneita tiettyyn siisteyden ja käytettävyyden tasoon, että meidän työmme huomataan oikeastaan vasta silloin, kun se on tehty huonosti tai kun sitä ei ole tehty ollenkaan. Mutta siinä missä siivoojien tarve tiedostetaan ja heitä palkataan pitämään tilat siistinä, design usein jätetään ohjelmistokehityshankintojen ulkopuolelle kustannussyistä tai siksi, että sen arvoa ei yksinkertaisesti ymmärretä.
Joskus designin arvo ymmärretään vasta, kun jättiläiseksi kasvaneen ja aikataulustaan venyneen projektin julkaiseman palvelun asiakaspalautteessa toistuvat kommentit siitä, miten uusi palvelu on hankalasti käytettävä, sekava, siellä on kaikkea turhaa ja kaiken lisäksi tärkeimmäksi koetut asiat toimivat huonosti.
Vaikka designin merkitys on viime vuosikymmenen aikana tullut enemmän tunnetuksi, esimerkiksi projektin alkuvaiheessa pidettävä design sprint nähdään edelleen usein pelkkänä käsienheiluttelijoiden piirileikkinä ja turhana kulueränä, koska tuona aikana koodia ei synny. Toinen käsitys designista on se, että se on palvelun koristelua, joka lisätään palveluun kehityksen loppuvaiheessa tai jälkikäteen.
Tuskinpa kukaan palkkaisi siivoojiakaan, jos yleinen käsitys heidän työstään olisi se, että he tulevat töihin, suihkauttavat hieman ilmanraikastinta vessaan ja lähtevät kotiin. Mutta kuten sanoin; siivoojien työnkuva usein ymmärretään designereita paremmin.
Haluatko kehittää ratkaisuja vai korjattavia ongelmia?
Design sprint alkaa yleensä haasteiden määrittelyllä ja tavoitteiden asettamisella. Tämä auttaa tiimiä keskittymään olennaiseen ja priorisoimaan tehtäviä ja toimintoja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä projektin onnistumisen kannalta. Design sprintin avulla voidaan tunnistaa ja ratkaista käyttäjien tarpeita ja ongelmia varhaisessa vaiheessa, ennen kuin yhtään riviä koodia on kirjoitettu.
Myös projektinhallinta hyötyy design sprintistä: sprintin aikana toteutettavat aktiviteetit, kuten ideointi, prototypointi ja testaus, tarjoavat selkeän rakenteen palvelulle, auttavat priorisoimaan tehtäviä ja ideoita sekä kannustavat nopeaan iterointiin ja sidosryhmien sitouttamiseen. Tämä vähentää myöhempiä muutostarpeita ja parantaa lopputuotteen laatua ja käyttökokemusta, mikä puolestaan säästää resursseja – sekä rahaa että aikaa. I
lman muotoilua kehitetyn palvelun seuraava iteraatio keskittyy yleensä lähinnä julkaisun jälkeen löydettyjen ongelmien korjaamiseen. Se on melko lannistavaa sekä kehitystiimille että loppukäyttäjille. Mitä jos palvelun julkaisun jälkeen voisikin keskittyä enemmän uusien ominaisuuksien luomiseen ja palvelun kehittämiseen?
Vaikka design sprint ei ole autuaaksi tekevä metodi – aina tulee jotain ongelmia, jotka käyvät ilmi vasta julkaisun jälkeen – uskallan sanoa, että hyvin toteutetun design sprintin avulla muutostarpeiden määrä vähenee huomattavasti ja yleensä niin paljon, että seuraavan kehitysiteraation aikana voidaan keskittyä enemmän palvelun kehittämiseen kuin sen korjaamiseen, ainakin käyttökokemuksen osalta.
Designia tarvitaan muulloinkin kuin jouluna tai juhannuksena
Perinteisissä kehitysmalleissa design on usein ollut kehitystiimin ulkopuolinen resurssi ja designiin liittyvät määrittelydokumentit ovat tulleet kehitystiimille ilman, että tiimi on juurikaan osallistunut design-työhön. Tämä voi olla haitallista monella tapaa.
Ensinnäkin, kun kehitys projektissa lopulta alkaa, designer saattaa olla siirtynyt jo uusiin tehtäviin, mikä johtaa siihen, että tiimi ei välttämättä saa tarpeeksi (tai pahimmassa tapauksessa ollenkaan!) tukea designerilta silloin, kun suunnitelmiin tulee muutoksia tai määrittelyissä on puutteita. Lisäksi tiimin ulkopuoliselta designerilta saattaa puuttua ymmärrys tiimin ja projektin realiteeteista, resursseista ja aikatauluista, mikä voi johtaa suunnitelmiin, jotka eivät ole toteutettavissa.
Jos yrityksillä on tämän tyyppisiä kokemuksia designtyöstä, ei ole ihme, että motivaatio resursoida designiin on melko matalalla. Sehän olisi sama kuin yritykseen palkattu siivooja kävisi siivoamassa yrityksen tilat tasan kerran eikä koskaan palaisi takaisin.
Parhaiten design tuo arvoa projektille, yritykselle ja loppukäyttäjälle, kun designer otetaan osaksi tiimiä koko projektin elinkaaren ajaksi. Tällöin designer työskentelee tiiviisti yhteistyössä koko tiimin kanssa, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin ja joustavan sopeutumisen muutoksiin. Lisäksi jatkuva kommunikaatio tiimin jäsenten välillä auttaa varmistamaan, että design-dokumentaatio ja määritelmät vastaavat kehittäjien tarpeita ja että kaikki projektissa ovat kartalla projektin tavoitteista.
Ja jos vielä olet epäileväinen siitä, tarvitseeko juuri sinun palvelusi designia, kysy itseltäsi seuraava kysymys: “Tarvitseeko paikkoja, joissa ihmiset asioivat, siivota?” Vastaus kysymykseesi löytyy siitä.
Pähkinänkuoressa:
- Design säästää aikaa ja rahaa: Design auttaa tunnistamaan ja ratkaisemaan käyttäjien tarpeita ja ongelmia ennen koodausta. Tällöin projektin edetessä suurien ja aikaa vievien muutostarpeiden riski pienenee ja palvelu vastaa varmasti loppukäyttäjän tarpeisiin.
- Design tehostaa projektinhallintaa: Design auttaa keskittymään loppukäyttäjän kannalta tärkeimpiin tehtäviin ja toimintoihin, mikä estää projektin hallitsematonta paisumista ja lillukanvarsiin takertumista.
- Design on ketterää: Designin avulla voidaan ketterästi testata erilaisia ideoita ja ratkaisuja, mikä mahdollistaa joustavan sopeutumisen muutoksiin ja parantaa lopputuotteen laatua.
- Design on tulevaisuudenkestävä: Design sprintissä kerätyistä ideoista ja palautteesta syntyy nykyisen projektin rakennetta ohjaavan perustan lisäksi backlog tuleville iteroinneille ja uusille ominaisuuksille.
- Design tuottaa eniten arvoa osana tiimiä: Kun designer otetaan mukaan koko projektin elinkaaren ajaksi, design-työ vastaa paremmin projektin realiteetteja, ja kehitystiimillä on designerin jatkuva tuki mahdollisia muutostarpeita varten.
Kirjoittaja Hanna Korhonen on design-ammattilainen, joka on joskus työskennellyt myös siivoojana.
